Miksi kannattaa kirjoittaa itselleen?

Kuva: Aaron Burden (Unsplash)

 

Kursseillani opetan väitöskirjantekijöitä ja kokeneempia tutkijoita kirjoittamaan (myös) itselleen. Tuntuu ristiriitaiselta sanoa, että opetan tätä: kaikkihan osaavat kirjoittaa itselleen. Monet näin tekevätkin, luonnollisena osana kirjoittamisen prosessiaan. Kaikki eivät kuitenkaan kirjoita itselleen tai jos niin tekevät, pitävät tällaista toimintaa arvottomana, jonakin muuna kuin oikeana kirjoittamisena.

Itselleen kirjoittamisen taitoa kannattaa harjoittaa. Akateeminen kirjoittaja on usein yleisöstään hyvin tietoinen. Hän ajattelee niitä kirjoittajia, joita siteeraa ja joiden harteilla oma tutkimus seisoo. Hän ajattelee vertaisarvioijia ja lopullisia lukijoita; hän ennakoi kritiikkiä.

Tutkija ajattelee usein lukijoitaan niin paljon, että se hankaloittaa huomattavasti kirjoittamisen prosessia. Paradoksaalisesti yleisön jatkuva huomioiminen voi johtaa siihen, että tekstistä tulee vähemmän elävää ja lukijan kannalta etäisempää. Yhteys lukijaan muodostuu heikommaksi, jos ei ole ensin luonut yhteyttä omiin ajatuksiinsa.

Kun sallii itsensä sopivissa kohdin kirjoittaa ajatellen, että kukaan muu ei tule tätä lukemaan, tulee antaneeksi tilaa ajatuksille, joissa saattaa piillä jotakin aidosti hedelmällistä. Tällä tavoin voi löytää kirjoittamisen iloa – puhdasta sanojen tuottamisen riemua ja tekemisen vapautta – ilman jatkuvasti kalvavaa huolta kritiikistä tai onnistumisesta. Kun kirjoittaa itselleen, luo mahdollisuuden oppia ja kirjoittaa jotakin kohti sen sijaan, että aina koettaisi ilmaista jotakin hienoa ja valmista.

Itselleen kirjoittamalla tutkija vaalii paitsi kirjoittamisen taitoaan, myös identiteettiään ja omaa ääntään. Kun ei kirjoita pelkästään muille, on helpompi säilyttää omistajuus omaan kirjoittamiseensa. Vaikka suuri osa itselle kirjoitetuista sanoista ei sellaisenaan päätyisi muiden luettaviksi, ne ansaitsevat kuitenkin tulla ilmaistuiksi, ne saavat olla olemassa.

Itselle kirjoittaminen voi myös olla tärkeä tapa suojata kirjoittamistaan ulkopuolelta asetetuista, usein kohtuuttomista paineista tuottaa akateemisia julkaisuja. Se voi auttaa muistamaan, että akateeminen kirjoittaminen on paljon muutakin kuin julkaisemista.

Käytännössä tällainen kirjoittaminen voi tapahtua monin tavoin. Se saattaa tarkoittaa vapaata tajunnanvirtaa, (tutkimus)päiväkirjan kirjoittamista tai erilaisia raakaversioita työn alla olevista teksteistä. Oleellista on tietoisesti päättää, mikä versio on tarkoitettu yksityiseksi ja mikä muiden silmille.

Mikä parasta, itselle kirjoittaminen ei ole hukkaan heitettyä toimintaa, vaan monesti vie tieteellisiäkin tekstejä konkreettisesti eteenpäin. On viisaampaa kokeilla vapaasti kuin odottaa (lykätä) hetkeä, jolloin ajatukset taianomaisesti loksahtelevat valmiiseen muotoon.

Usein itselle ilmaistu ajatus jalostuukin jossakin muodossa muiden luettavaksi. Tämän tekstin ensimmäiset versiot on kirjoitettu vain minulle. Muokkaamisen myötä syntyi tekstiä, jota sinäkin voit lukea. Tämä versio on yhteinen: mukana on sekä sinua että minua.

 

Kategoria: Yleinen | Asiasanat: , , , , | Kommentoi

Väitöksen jälkeen: podcast ja uusi opas akateemiselle uralle

Toukokuussa ilmestyy Johanna Isosävin ja Camilla Lindholmin uusi opas Väitöksen jälkeen: Opas akateemiselle uralle. Kirja ilmestyy 15.5.2021 ja sen julkaisutilaisuus järjestetään Tiedekulmassa 24.5. klo 17.30. (Kustantamon sivuilla taitaa olla vielä vanha ilmestymispäivä.)

Kirja on kuvauksensa mukaisesti opas väitöksen jälkeiseen elämään, ja se sisältää neuvoja tutkijan perustehtäviin, kuten rahoituksen hakemiseen, julkaisujen tekemiseen ja opetustyöhön. Näiden käytännön tehtävien lisäksi kenties vielä tärkeämpää tuntuisi olevan kirjan tarjoama tuki kokonaisuuden hahmottamiseen ja urasuunnitteluun. Vaikka kirja on ensisijaisesti suunnattu jo väitelleille tutkijoille, onhan jo itse väitöskirjakin prosessi, joka johtaa väitöskirjan jälkeiseen elämään. Kirjaan tutustumisesta on siis todennäköisesti hyötyä jo sitä väitöstä kohti mennessä.

Johanna ja Camilla ovat tehneet kirjan yhteyteen myös peräti 12-osaisen podcast-sarjan kirjan teemoista. Podcastin alkujaksoissa he kertovat kirjan taustasta ja myös omista urakokemuksistaan. Myöhemmissä jaksoissa on paljon erilaisia vierailijoita. Myös me tohtoritakuulaiset eli Carol ja Kimmo olemme podcastin vieraana. Omassa jaksossaan Carol keskustelee Johannan ja Camillan kanssa esimerkiksi kirjoitusrutiineista ja yhteisöllisestä kirjoittamisesta. Kimmon vierailun aiheena puolestaan ovat vertaispalaute ja myös arvioijilta saatuun palautteeseen suhtautuminen.

Käykääpä tutustumassa podcastiin ja kenties kirjaan myös!

Kategoria: Yleinen | Asiasanat: , , , | 1 kommentti

Kirjoituksia etiikasta ja väitöskirjatyöstä

Kuva: Kelly Sikkema

Yksi mukavimmista työtehtävistäni ovat säännölliset jatko-opiskelijoille suunnatut verkkokirjoittamisen kurssit. Tällä hetkellä ja ainakin lähitulevaisuudessa kurssit toteutetaan kokonaan verkkokursseina. Verkkokirjoittaminen on kuitenkin laji, johon verkossa kirjoittamalla suoritettu kurssi sopii tietysti varsin hyvin.

Tämän kevään kurssin kurssiblogin aiheeksi valikoituivat tutkimusetiikka sekä väitöskirjatutkimukseen ja jatko-opintoihin liittyvät eettiset kysymykset laajemminkin. Koska suurin osa kurssilaisista on Helsingin yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellisen tutkijakoulun opiskelijoilta, monet kirjoituksista kietoutuvat ihmistieteiden eettisiin kysymyksiin.

Kirjoitusten aiheita ovat esimerkiksi oikeustieteellisen tutkimuksen eettiset erityiskysymykset sekä henkilöhistoriallisen tutkimuksen eettiset haasteet. Toisaalta osa kirjoituksista lähestyy eettisiä kysymyksiä yleisemmällä tasolla. Tarkastelun kohteina ovat esimerkiksi julkaisuprosessiin liittyvät eettiset kysymykset ja pronominien käytön eettiset ulottuvuudet

Käypä tutustumassa näihin ja blogin muihinkin erinomaisiin kirjoituksiian ja liity mukaan keskusteluun!

Kategoria: Yleinen | Kommentoi

Kirjoituksia väitöskirjaytyöstä: Tiellä tohtoriksi

Kuva: Alberto Frías

Olen tänä syksynä opettanut useita verkkokirjoittamisen kursseja hieman erilaisille opiskelijoille. Yksi kursseista oli suunnattu Helsingin yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellisen tutkijakoulun opiskelijoille.

Kaikilla kursseilla toteutetaan yhteinen kurssiblogi. Tämänkertaisen kurssiblogin nimeksi valikoitui ”Tiellä tohtoriksi”. Blogissa kurssilaiset pohtivat elämäänsä jatko-opiskelijana ja väitöskirjatutkijana, monelaisista näkökulmista.

Aika moni kirjoituksista käsittelee väitöskirjan ja työelämän yhdistämistä, esimerkiksi opettajantyön ja väitöskirjan yhdistämistä. Muita käsiteltyjä teemoja ovat esimerkiksi omistajuus väitöskirjatyöstä ja valeuutiset.

Käypä tutustumassa näihin ja muihinkin blogin kirjoituksiian ja liity mukaan keskusteluun! Jos muut tämän syksyn kurssiblogit kiinnostavat, kurkkaa tänne.

Kategoria: Yleinen | Kommentoi

Uutta luettavaa myös jatko-opiskelijoille ja tutkijoille: Kupliva kirjoittaminen

Kupliva kirjoittaminen

Kimmon uusi kirja, hänen yhdessä Urpu Strellmanin kanssa kirjoittamansa Kupliva kirjoittaminen: iloa ja tehoa työelämän teksteihin ilmestyi pari viikkoa sitten. Kirja on kirjoitettu ensisijaisesti eräänlaiseksi työelämän kirjoittamisen oppaaksi.

Vaikka yleisöksi ei ole ajateltu pelkästään akateemisia kirjoittajia, väitöskirjan tekeminen ja tutkimus ovat kuitenkin mitä suurimmassa määrin työtä ja lisäksi vielä kirjoittamisen ympärille rakentuvaa työtä. Kirjasta löytyy paljon vinkkejä ja hyviä käytäntöjä esimerkiksi omaan kirjoitusprosessin hallintaan. Lisäksi siinä esitellyt ajatukset soveltuvat hyvin yleistajuistamiseen ja kaikkeen muuhun asiantuntijan asemasta viestimiseen.

Kupliva kirjoittaminen täydentää siis mainiosti Tohtoritakuu-kirjaamme. Eräänlainen pikantti yksityiskohta on sekin, että kirjan toinen kirjoittaja Urpu oli aikanaan Tohtoritakuu-kirjan kustannustoimittaja. Tuon kirjamme mahdolliset ansiot ovat kiistatta myös Urpun ansioita.

Voit lukea uudesta kirjasta lisätietoa Kimmon Kokonaisvaltainen kirjoittaminen -blogista.

Kirjaa voi tilata esimerkiksi Art Housen verkkokaupasta, joko painettuna kirjana tai e-kirjana.

Kategoria: Yleinen | Asiasanat: , | Kommentoi