Tunne johtaa tuloksiin

Kirjoittanut Kimmo Julkaistu 5 maaliskuun, 2013
Kuva: Dmitry Kichenko (Flickr)
Kuva: Dmitry Kichenko (Flickr)

Lähes jokaisella väitöskirjan tekijällä on prosessinsa aikana vaiheita, jolloin työskentely ei suju. Joillain nämä ahdistavat jaksot jäävät satunnaisiksi ja lyhyemmiksi, toisilla ne taas venyvät hyvin pitkiksi.

Me tutkijat olemme luonteeltamme yleensä älyllisiä ja luotamme ajattelun ja analysoinnin voimaan. Teemme niin myös silloin, kun työskentely ei suju. Ajattelemme helposti, että analysoimalla ja ajattelemalla haasteitamme tai ongelmaamme saamme aikaan muutoksen.

Todellisuus on kuitenkin toinen. Ajattelu harvoin saa aikaan todellisen muutoksen tai merkittäviä tuloksia.

Saatamme myös haasteita kohdatessamme monesti tietää varsin hyvin, mikä on ongelma, mutta se ei silti saa meitä muuttamaan käytöstämme. Lisäksi iso ongelma on se, että usein luulemme tietävämme, vaikka emme todellisuudessa edes tiedä. Ihmisten kyky arvioida omaa toimintaansa on tunnetusti melko rajallinen.

Muutos vaatii tunnetilan

Jotta saisimme aikaan tuloksia tai pysyvän muutoksen, tarvitsemme voimakkaan tunnetilan. Tuon tunnetilan on lisäksi oltava positiivinen. On varsin inhimillistä yrittää pelotella itseämme toimintaan esimerkiksi ajattelemalla ”Jos en saa väitöskirjaani valmiiksi, minusta tulee surkea luuseri, joka ei saa koskaan töitä ja joka menettää kasvonsa kollegojen silmissä.”

Pelko tai muu negatiivinen tunne auttaa kuitenkin hyvin harvoin. Tarvitsemme itseämme motivoimaan positiivisen tunteen ja vahvan sellaisen. Seuraavassa konkreettisia ohjeita sen saavuttamiseen:

1) Tee sitä, mikä on mukavaa

Mieti, mikä väitöskirjaasi liittyvä on kaikkein mukavinta, ja aloita siitä. Ystäväni, näytelmäkirjailija Paavo Westerberg suosittelee kirjoittaessa toimimaan näin: mieti, mitä kohtaa olisi kaikkein mukavinta kirjoittaa, ja aloita siitä! Paavo on erittäin tuottelias, joten häntä kannattaa kuunnella.

2) Visualisoi positiivinen lopputulos

Muodosta mahdollisimman selkeä kuva valmiista väitöskirjasta ja itsestäsi tohtorina. Mieti, mitä kaikkea hyvää siitä seuraa.

3) Tee kaikkea muuta mukavaa

Rakenna työpäiväsi niin, että väitöskirjan kirjoittamisen lisäksi teet kaikkea muuta sellaista, mistä pidät. Eri asiat tuottavat eri ihmisille tyydytystä, mutta esimerkiksi ulkoilu, liikunta ja muiden ihmisten tapaaminen ovat varsin yleisiä ilon lähteitä. Varaa työpäivääsi tietty aika väitöskirjalle mutta tee myös muita mukavia asioita.

4) Mene tilanteisiin, joista saat intoa tutkimuksen tekemiseen

Mieti, mikä saisi sinut hetkeksi unohtamaan itsesi ja palauttamaan mieleesi ne asiat, joista olet ollut innostunut. Olisiko jossain seminaari tai konferenssi, jossa voisit kuunnella muiden tutkijoiden kiinnostavia esityksiä ja tavata kollegoita? Entä jokin kiinnostava väitöstilaisuus? Jokin sosiaalinen tilaisuus?

Älyä ja suunnittelua tarvitaan, mutta todellinen voima saada aikaan tuloksia syntyy tunteiden puolella. Tunne johtaa tuloksiin.

Kategoria: Yleinen | Asiasanat: , , | Kommentoi

C15-tekniikka: Pienikin aika päivässä riittää

Kirjoittanut Carol Julkaistu 30 tammikuun, 2013

Kuva [(nz)dave] (Flickr)
Kuva [(nz)dave] (Flickr)
Jätämme usein toteuttamatta asioita, joita pidämme tärkeinä. Ajattelemme, ettei aikaa ole riittävästi. Niinpä lykkäämme kirjoittamisen, liikunnan, ystäviin yhteydenpidon, uuden harrastuksen, autotallin siivoamisen tai parisuhteesta huolehtimisen aloittamista järkeillen, että teen sen sitten kun aikaa on enemmän.

Ongelma kuitenkin on, että aikaa ei välttämättä tule olemaan enempää.

Muutos tehdään 15 minuuttia kerrallaan

C15-tekniikan idea on, että tärkeitä muutoksia voi tehdä käyttämällä niihin vain 15 minuuttia päivässä. Näkemys ei pohjimmaltaan ole uusi. Ohje on tuttu esimerkiksi liikunnan harrastamisesta: vähän ja usein on parempi kuin harvoin ja paljon kerrallaan. (Olemme sivunneet aihetta ennenkin kirjoittamiseen liittyen esim. täällä ja täällä.)

Ideaa voi soveltaa erilaisiin asioihin, joita pitää tärkeinä, mutta joita ei ole saanut aikaiseksi tehdä.

Esimerkiksi näivettynyttä parisuhdetta voi elvyttää viettämällä päivittäin 15 minuutin hetken kumppaninsa kanssa niin, ettei tee mitään muuta. TV on pois päältä, kännykkä kaukana, lapset nukkumassa, Facebook suljettu. Sen hetken ajan omistaudutaan yhdessäololle. Tai jospa alkaisit viettää 15 minuuttia päivässä:

juosten
kävellen
venytellen selkää
opiskellen italiaa
kuunnellen musiikkia
ollen tekemättä mitään
kirjoittaen päiväkirjaa
lukien kaunokirjallisuutta
puhuen puhelimessa tärkeän ihmisen kanssa.

Monet tyrmäävät idean – tai eivät edes tule sitä ajatelleeksi – siksi, että 15 minuuttia on niin vähän. Tällainen ankara ajattelutapa on kuitenkin helposti myönteisten muutosten tiellä. Eikö kuntosi kohene, jos kävelet reippaan 15 minuutin lenkin päivässä parin kuukauden ajan? Jaksaisitko arkea paremmin, jos varaat jokaisesta päivästä vartin itsellesi ja teet juuri sitä, mikä tuottaa sinulle iloa? Ja ajattelepa tekstimäärää, joka on koossa puolen vuoden kuluttua, kun olet kirjoittanut 15 minuuttia joka päivä.

15 minuuttia päivittäin on pitkällä tähtäimellä huomattava aika, jos vertaa siihen, ettei tekisi ollenkaan.

C15 käytännössä

Keskeistä tekniikassa on, että 15 minuutin aikana ei tee mitään muuta. Aika on tarpeeksi lyhyt, jotta tämä on mahdollista. 15 minuuttia voi irrottaa kiireisestäkin elämäntilanteesta ja todella omistaa sen tietylle asialle.

Päivittäin voi käytännössä tarkoittaa kolmesta seitsemään päivää viikossa, asiasta riippuen. Esimerkiksi liikunnassa tai luovassa työskentelyssä vapaapäivätkin ovat tärkeitä. Toisaalta ihmissuhteista tai omasta hyvinvoinnista huolehtimisesta ei kenties tarvitse pitää taukopäiviä. Yhtä kaikki, oleellisinta on säännöllisyys. Monissa asioissa muutos on helpointa ylläpitää, kun tekee joka päivä.

15 minuuttia voi puolestaan käytännössä ollakin 5 minuuttia tai jopa 45 minuuttia. Sopiva aika riippuu siitä, millainen toiminta on kyseessä ja kuinka kuormittava on kokonaistilanne. Aika kannattaa määrittää niin kohtuulliseksi, että siitä pystyy pitämään kiinni.

Alun ponnistelujen jälkeen käy usein niin, että asioille, joita on alun perin pitänyt vaikeina toteuttaa, alkaakin löytyä enemmän aikaa. Mihin kiinnität huomiosi, sitä vahvistat. Kun annat aluksi pienen hetken hyvälle asialle, se alkaa saada enemmän tilaa elämässäsi. Samoin käy kielteistenkin asioiden suhteen. Esimerkiksi stressi, huonot ruokailutottumukset tai vitkuttelu – ne vahvistavat itseään. Niinpä kannattaa alkaa pienin askelin edistää sellaisia toimintoja, joilla on elämääsi myönteinen vaikutus. Näin tulee luotua onnellinen kierre, jossa hyvät asiat vahvistuvat ja hyvinvointisi paranee.

Mille tärkeälle asialle sinä haluaisit tänään omistaa 15 minuuttia?

C15-tekniikan nimen tausta

C15-tekniikan nimen on antanut filosofi Esa Saarinen, jonka kanssa olen työskennellyt hänen kirjoittamisprosessiinsa liittyen. C viittaa etunimeni ensimmäiseen kirjaimeen ja 15 tarkoittaa luonnollisesti 15 minuuttia.

Valmennusprosessin tuloksena Esa kirjoitti Harvardin yliopiston Good Work -projektin verkkosivuilla julkaistun tekstin, jonka suosittelen lämpimästi lukemaan. Siinä kuvataan Esan Pafos-seminaarin ilmentämää pedagogiikkaa ja filosofiaa. Suositun seminaarin ideana on luoda osallistujille tila pohtia omaa elämäänsä ja rohkaistua näkemään itsessään ja elämässään piilevät mahdollisuudet.

Kategoria: Yleinen | Asiasanat: , , | 3 kommenttia

Kirjoitatko jouluna?

Kirjoittanut Carol Julkaistu 21 joulukuun, 2012
Kuva: [clspeace] (Flickr)
Kuva: [clspeace] (Flickr)

Useimmille joulunaika merkitsee vapaapäiviä ja taukoa työstä. Jotkut meistä kuitenkin kirjoittavat myös jouluna, joko omasta tahdostaan tai olosuhteiden pakosta.

Tauot ovat ehdottoman tarpeellisia, myös kirjoittamisessa. Joululoma voi tarjota tervetullutta välimatkaa omaan tekstiin juuri oikeaan aikaan. Parhaassa tapauksessa kirjoittaminen tuntuu innostavalta ja luontevalta loman jälkeen. Akut ovat latautuneet, sanottavaa löytyy taas. Tauko voi olla myös ansaittu palkinto syksyn uurastuksesta: sen odottaminen on jo sinänsä saattanut auttaa ponnistelemaan työnsä eteen.

Tärkein syy pitää kirjoitustaukoa jouluna on se, ettei yksinkertaisesti ole muuta vaihtoehtoa. Jos takki on niin tyhjä, ettei pysty kirjoittamaan, kannattaa antaa itselleen lupa levätä ja ottaa etäisyyttä. Loman pitäminen on viisasta!

Jotkut eivät kuitenkaan pidä kirjoittamisesta taukoa joulunakaan, vaan kömpivät läppärin ääreen lahjasukat jalassa ja konvehtirasia kainalossa viimeistään Tapaninpäivänä.

Jouluna kirjoittamiseen on perustelunsa. On tietyllä tavalla otollista kirjoittaa silloin, kun muu maailma on vapaalla. Sähköposti ei tulvi akuutteja toimenpiteitä vaativia viestejä; sen voi jättää kokonaan avaamatta. Jos jaksaa lähteä toimistolle, siellä on rauhallista. Kirjoittamiselle löytyy tilaa, jota tavallisessa arjessa ei ole.

On myös määräpäiviä, jotka on kavalasti sijoitettu niin, että ne suorastaan pakottavat työskentelemään joulunaikaan, ellei ole kyennyt pitkäjänteiseen ennakointiin. Esimerkiksi tiettyihin kansainvälisiin, kesällä pidettäviin organisaatiotutkimuksen konferensseihin on hakuaika tammikuussa. Jos valmista tutkimuspaperia ei löydy takataskusta, tulee joulunpyhät helposti käytettyä sellaisen työstämiseen – kun vihdoin on aikaa.

Kirjoitti jouluna mistä syystä tahansa, kannattaa kirjoittamistaan suunnitella hieman etukäteen. On hyödyllistä miettiä ainakin, mitkä päivät pitää kokonaan vapaata sekä milloin ja missä palaa työn ääreen. Onko helpompaa kirjoittaa kotona yöpuvussa muun perheen katsoessa leffoja vai kannattaako lähteä pariksi tunniksi toimistolle? Jos ei ole pakko kirjoittaa täysiä päiviä, voi asettaa kohtuullisen päivittäisen kirjoittamistavoitteen ja sitten antaa itselleen luvan rentoutua lopun aikaa. Lomalla työskennellessä klassinen ohje,”Kirjoita ensin”, on hyödyllisempi kuin koskaan. Jos kirjoitat tunnin heti aamusta, voit loppuosan päivästä elää normaalin ihmisen elämää.

Tänä jouluna aion itse pitää muutaman päivän vapaata ja käyttää sitten vuodenvaihteen tienoon hiljaisista päivistä pari tuntia kirjoittamiseen. Tähän on useita syitä. Ennakoin tammikuun kiireitä ja pyrin helpottamaan alkuvuoden työtaakkaa. Jotkut syksylle suunnittelemani kirjoitustyöt ovat jääneet muiden töiden jalkoihin ja ne on nyt hoidettava. Sain myös vertaisarvioinnissa olevan tutkimusartikkelini lausunnot ”sopivasti” jouluksi ja tekstin pitää olla muokattuna tammikuussa.

Kirjoititpa jouluna tai piditpä taukoa, et ole ainoa. Antoisaa joulunaikaa!

Kategoria: Yleinen | Kommentoi

Tarvitsetko tukea väitöskirjan kirjoittamiseen?

Kirjoittanut Kimmo Julkaistu 18 joulukuun, 2012
Kuva: jurvetson (Flickr)
Kuva: jurvetson (Flickr)

Pidän kevätlukukaudella Helsingin yliopistossa väitöskirjantekijöille tarkoitetun kirjoittamisen kurssin. Kurssi on tarkoitettu jatko-opiskelijoille, jotka ovat keskellä väitöskirjan kirjoittamisen prosessia.

Tapaamisissa keskitytään väitöskirjaprosessin tukemiseen, tehokkaiden työskentelytapojen opetteluun, vertaistukeen sekä tekstin tuottamiseen ja parantamiseen. Kurssilla keskeistä on työskentely pienryhmissä. Siksi on tärkeää, että osallistujat todella sitoutuvat tapaamisiin.

Kurssi on tarkoitettu Helsingin yliopiston jatko-opiskelijoille. Kurssi on äidinkielen opetusta, joten opetus ja työskentely tapahtuvat suomen kielellä ja teemme myös harjoituksia suomeksi. Väitöskirjan kielellä ei muuten ole varsinaista merkitystä.

Kurssin tapaamiset ovat torstaisin 17.1.–18.4.2013 klo 10.15–11.45 keskustakampuksella. Kurssi on kahden opintopisteen laajuinen.

Ilmoittautuminen WebOodin kautta 31.12.– 6.1. Ryhmään otetaan 21 jatko-opiskelijaa.

Kategoria: Yleinen | Asiasanat: , , | Kommentoi